Pelokkaan maailma2019-11-06T08:59:14+02:00Blog Integration Feed Generatorhttps://pelokas.vuodatus.net/pelokashttps://pelokas.vuodatus.net/<![CDATA[Väsymys]]> Äh, en jaksa edes kirjoittaa tätä! :( ]]>2007-10-20T18:30:00+03:002019-11-06T08:58:56+02:00https://pelokas.vuodatus.net/lue/2007/10/vasymyspelokashttps://pelokas.vuodatus.net/<![CDATA[Onnellinen]]>Voi että kun osaa ihminen olla onnellinen. Ehkä tämä on väliaikaista, ehkä pysyvämpää, mutta pää asia on, että olen tällä hetkellä onnellinen.]]>2007-10-16T14:08:00+03:002019-11-06T08:58:59+02:00https://pelokas.vuodatus.net/lue/2007/10/onnellinenpelokashttps://pelokas.vuodatus.net/<![CDATA[Sekava olo]]>Miten minusta tuntuu, että eräs nimeltä mainitsematon henkilö on löytänyt blogini? Ainakin hän käyttäytyy niin kuin tietäisi tuosta nettikaverijutustani, josta kirjoitin aikaisemmin.
Noh, sittenpähän lukee!
]]>2007-10-15T18:08:00+03:002019-11-06T08:59:01+02:00https://pelokas.vuodatus.net/lue/2007/10/sekava-olopelokashttps://pelokas.vuodatus.net/<![CDATA[Maanantai-aamu]]> Nukuin huonosti, heräsin jo siinä puoli kuuden aikaan. Toisaalta se oli jo edistystä, sillä vielä jonkin aikaa sitten heräsin jo neljältä enkä saanut enää sen jälkeen unta, mutta kun vertaa niihin ihmisiin, jotka nukkuvat vielä joskus kahdentoistakin aikaan.. Huh huh!
Joka tapauksessa, en malta odottaa sitä, että pääsen takaisin osastolle. Vielä 50 minuuttia.
Menen aamupalalle.
]]>2007-10-15T06:40:00+03:002019-11-06T08:59:04+02:00https://pelokas.vuodatus.net/lue/2007/10/maanantai-aamupelokashttps://pelokas.vuodatus.net/<![CDATA[Tutimaan meno]]>Hmm. Mistäköhän kirjoittaisin. *miettii hetken* Ei tule mieleen mitään kun väsyttää niin paljon. Ehkä on parasta luovuttaa ja mennä tutimaan? Öitä! ]]>2007-10-14T20:15:00+03:002019-11-06T08:59:06+02:00https://pelokas.vuodatus.net/lue/2007/10/tutimaan-menopelokashttps://pelokas.vuodatus.net/<![CDATA[Olenko oppinut hyväksymään itseni ja ulkonäköni?]]>Onko se väärin? Onko väärin pitää itseään sievänä? Minusta tuntuu, että on. En kai muuten kokisi siitä syyllisyyttä? Kukaan ei tiedä tästä. Siis siitä, että pidän itseäni ihan sievänä. Aina kun joku on kehunut ulkonäköäni, olen väittänyt vastaan ja sanonut olevani ruma. Mitä jos jatkossa vain kiittäisin? Valheilla ei nimittäin pitkälle pötkitä!
Niin moni minun ikäinen nuori tyttö pitää itseään rumana. Tai ehkä hekin vain sanovat niin? En olekkaan ennen tullut ajatelleeksi tätä tällaiselta kantilta. Niin monet minun ikäiseni ovat hyvin itsevarmoja. Eikös itsevarmuuteen tarvita myös sitä, että pitää itseään hyvänä? Eli myös hyvännäköisenä? Olen varma, että en ole ainoa tämän ikäinen, joka on oppinut hyväksymään ulkonäkönsä. Minulla kului siihen paljon aikaa. Ehkä olen parantumassa? Silloin kun olin pahemmin masentunut, en pystynyt edes katsomaan peiliin. Sovituskopeissa käynti oli yhtä helvettiä. Enää se ei tunnu läheskään yhtä vaikealta. Oikeastaan se ei tunnu enää yhtään hankalalta.
Ennen pidin itseäni kauheana ihmisenä. Nyt kun olen miettinyt syitä siihen, miksi olen kauhea, en ole keksinyt mitään järkevää.
En kuitenkaan pidä itseäni täydellisenä, enkä varmasti tule koskaan pitämäänkään. Minussa on erittäin paljon huonoja puolia, esimerkiksi juuri nämä minun pakkomielteeni. Muutenkin, olen luonteeltani hyvin nöyrä. Ja olen muuten varma, että jos ja kun kuulen jonkun toisen suusta negatiivisen kommentin ulkonäöstäni, parantumisprosessini tyssähtää siihen! ]]>2007-10-14T18:25:00+03:002019-11-06T08:59:08+02:00https://pelokas.vuodatus.net/lue/2007/10/olenko-oppinut-hyvaksymaan-itseni-ja-ulkonakonipelokashttps://pelokas.vuodatus.net/<![CDATA[Helpotus]]>(Välikommentti: Sain siis apua omalta kotiosastoltani. Taisin unohtaa mainita edellisessä kirjoituksessani siitä, että olen tällä hetkellä nuorisopsykiatrian viikko-osastolla.) Osastoni eräs hoitaja sanoi minulle, että on ihan ymmärrettävää jos en jaksa kantaa nettituttuni murheita yksin. Tämä hoitaja sanoi myös tuttuni toimineen väärin. Hän ei olisi saanut kuormittaa yksin minua murheillaan. Minun mielestäni tuttuni teki oikein. Ei hän muuten varmaan olisi saanut apua. Se sama hoitaja ehdotti minulle myös erästä asiaa. Hän sanoi, että jos minusta tuntuu, etten jaksa enää, voin pitää taukoa nettitutulleni kirjoittamisessa. Itseasiassa aloitin tämän kirjoituksen kirjoittamisen vain ilmoittaakseni, että nyt lähti tuo tauko käyntiin. Sen olisi tarkoitus kestää kuukauden (eli 14.11 olisi tarkoitus taas jutella), mutta lupasin nettitutulleni, että käyn joka perjantai katsastamassa tilanteen (lue: hänen vointinsa). Jos se näyttää huonontuneen, lopetan tauon. Minusta tuntuu, että tämä tauko oli erittäin hyvä ratkaisu. Nyt voin keskittyä pelkästään omiin ongelmiini, joita kuulemma riittää vaikka muille jakaa. Mutta tällä hetkellä minulla on erittäin huojentunut ja vapaa olo. Toivottavasti tämä kestää pitkään. :) ]]>2007-10-14T12:14:00+03:002019-11-06T08:59:11+02:00https://pelokas.vuodatus.net/lue/2007/10/helpotuspelokashttps://pelokas.vuodatus.net/<![CDATA[Alkuhöpinää]]>Aluksi en oikein tiennyt, mitä tänne pitäisi kirjoittaa. Siitä kuinka kaikki menee aina niin hyvin (vaikka todellisuudessa kaikki menisi päin sanonko mitä)? Siitä kuinka "ihania" ystäviä omistan? Päätin kuitenkin olla täysin rehellinen itselleni ja tälle blogille. Olen nimittäin oppinut, että valehtelu ei kannata. Näin aluksi voisin kuitenkin kertoa itsestäni jotain. Olen tyttö, joka sairastaa masennusta. Enempää en osaa enkä uskalla kertoa. Pelkään nimittäin, että joku tuttuni tunnistaa minut. Se olisi painajainen. Koko kylä saisi tietää typeristä pohdinnoistani ja kaikki nauraisivat minulle. Mutta tuo painajainen ei tule toteutumaan. Ainakaan toivottavasti. En kuitenkaan nyt juuri ehdi kirjoittaa enempää. Mutta ehkä vielä myöhemmin tänään!
PS. Nyt se varmistui. En todellakaan osaa kirjoittaa hyvin. ]]>2007-10-14T10:38:00+03:002019-11-06T08:59:14+02:00https://pelokas.vuodatus.net/lue/2007/10/alkuhopinaapelokashttps://pelokas.vuodatus.net/